Postaamani videot luovat omaa metatodellisuuttaan, josta olen niille kiitollinen. Kiitos ryöväriluola You tubelle. Kiitos Beastie Boysille, väänsitte sanat suustani!
Luinpa oikein mielenkiintoisen kommentin erään toisen tautisen blogin perästä. Hoitoalan ihminen totesi vaskuliittipotilaita hoitaessaan kuulleensa, että heilläkin on mennyt elämä uusiksi. Välillä häntä hoitajana tympii, kun juttelee potilaan kanssa vaikka eläimistä ja säästä, niin aina se keskustelu kääntyy sairauteen ja sen tuomiin rajoitteisiin - myös muissa sairauksissa.
O-ou. Olen aina ajatellut, että hoitajat ovat sairaalassa minua ja minun tarpeitani varten, että kuunteleminen ja sairaudesta keskusteleminen kuuluu ikäänkuin heidän hommiinsa. Ja olen ollut niin ylpiä, että olen luullut heitä kiinnostavankin, ihan ammatillisen kehittymisen kannalta, miten minkäkin sairauden kanssa elävä pärjää ja millaisia haasteita potilaat elämässään kohtaavat. Nyt vain toivon, että edes lääkäreitä kiinnostaa!!!
Minusta olisi ihan tyhmää käyttää kallisarvoista sairaalassaoloaikaani - nyt, kun aikaa ei siellä enää toivottavasti hujahda kuukausitolkulla - säästä tai eläimistä puhumiseen. Paljon mieluummin otan vastaan neuvoja nilkkani tai ihoni hoitoon.
Ei minulla ole mitään jutustelemistä vastaan sinänsä. Oikein tykkään siitä. Viimeksi, kun taksimatka vei kuntoutukseen, kävin taksikuskin kanssa mahtavan keskustelun USA:n aselaeista, kuolemanrangaistuksesta (Troy Davis parka, rauha hänen tomulleen) ja siitä, miten taitaa Obama olla jo haukkaneuvonantajien armoilla. Myös kirjakerho, johon ystäväni M-L kutsui minut mukaan, oli loistava kokemus. Viisi tuntia ravintola Ukko-Munkissa sujahti kuin siivillä - jopa kuunteleminenkin oli hauskaa, paikalla kun oli oikea kirjailija kertomassa työstään.
Mutta hoitohenkilökunnan, sairastumisaiheisen blogini lukijoiden ja Wegenerin granulomatoosi -keskustelupalstojen väen kanssa tuuletan tuntojani nimenomaan sairaudesta. Voi, olisinpa saanut jonkin palikkasairauden, joka hoituisi pitemmittä pohtimisitta. Kokeilisin kattoon syljeskelyä ja säistä puhumista.
Sairus vanhentaa nopeasti, eläkeläiset kertovat aina kolotuksensa, ruokavalionsa ja lääkkeet. So boring. Ei hitsi, mulla kuule ruvennut käymään käteen kipeää kun pistän sen nyrkkiin. Nivelissä tuntuu semmoinen rusahtava kipu, kun...
VastaaPoistaNo prkl, mähän olen semieläkeläinen, kuntoutustuella, että siinäkin mielessä mullon oikeus brassailla kivuillani. Mullapas onkin lidokaiiniputkilo! Sain kipulääkäriltä koekäyttöön! On muuten erityislupavalmiste, eikä teho riitä meikäläiselle! Eikä hyttysetkään syöneet mua kesällä, sen verran viisaita ovat luontokappaleet!
VastaaPoista