Jäniskevennys eli Tärkeimmistä Lääkäreistä

Juu, en ole katkera lääkäreille. Olen itsekin opiskellut yliopistossa kahdeksan pitkää vuotta (no, olin työssäkäyvä opiskelija), ja tiedän että tietäminen on aika vähäistä loppupeleissä. Kuitenkin sanon tämän ja vaikenen sen jälkeen aiheesta.

Kirurgi lienee hierarkian kärjessä. Omalaatuisuus on sallittua, jos pystyy jumalan tavoin hallitsemaan elämää ja kuolemaa. Kun kirurgi tökkäisee, se sattuu. Taitamaton potilas kysyy, onko operaatio välttämätön. Kirurgi: "Voit myös allekirjoittaa lomakkeen, jossa sanotaan että poistuit omalla vastuullasi, ja lähteä." Hyvää päivää, tätäkö mä kysyin?

Kirurgi osaa myös latinaa: "Jugulumiin poikkiviilto ja keskiviivassa thyreoidea kiertäen edetään trachean pintaan. Digitaalinen dissektio todetaan arteria anonyman sijaitsevan luisen thoraxin puolella, tuumori ei sormelle palpoidu..."

Mun latinallani tuon toisen virkkeen alku on epätäydellinen, mutta vaikka lainasin kirjastosta herttaisen opuksen nimeltä Lääkärinkielen sanakirja, ei sisältö oikein auennut. (Ja olen sentään lukenut latinaa.)


Hyvin lähellä lääkärihierarkian kärkeä kirii myös neurologi. Kun kirurgi on täysin huumorintajuton, neurologi on satiirikko ja tykkää jutella potilaalle järjettömänkuuloisella jargonillaan niin, että pakostikin naurattaa. Kun neurologi veti esille Hyvin Pitkän Neulan aikoen työntää sen reiteeni, sanoin tyttömäisesti "Hui, onpa se pitkä!" Neurologi vilkaisi minua teeskennellyn vakavasti ja sanoi : "Onhan sinulla tuota pehmustettakin." Kiitos taas, on niin kiva olla potilas. Muutoin olisinkin saattanut mainita jotain arvon tohtorin omasta pehmeästä kohdasta.

Neurologikin osaa latinaa. "ENMG-tutkimuksessa löydös viitaten lievään, kohtalaisen läiskäiseen, mahdollisesti sekamuotoiseen tai primaaristi aksonaaliseen alaraaja- ja distaalipainotteiseen polyneuropatiaan.  Säärissä enintään kohtalainen subakuutti motorinen aksonivauriolöydös... "

Tähän on tyydyttävä, selkokielellä neurologi tuskin osaa samaa sanoa. Eikä kukaan osaa sanoa, kävelenkö koskaan enää normaalisti.

Kolmoseksi laitan tähän Ylilääkärin. Koskemattoman. Hemulin. Jonka vedettyä kierroksensa osastolla oma hoitajani kysyi kuiskaten : "Puhuiko se sulle?" No puhui, koska olen opettanut aikuisia kaksitoista vuotta, ja kysynyt siinä ajassa aika monta kysymystä. Jos vastausta ei yhdellä tavalla tule, pitää kysyä toisella. Ja kolmannella. Mutta mietipä, rakas lukijani, kuinka sairaalassa pärjää jos on sairauden tai iän heikentämä.